Hyvinvoiva henkilöstö on hyvin tuottavan yrityksen tärkein voimavara. Ennen kuin voidaan
tukea henkilöstön työhyvinvointia, työntekijöillä oltava riittävän hyvä työkyvyn taso.
Työkykyriskien hallinta
Tärkein toimenpide käytännön työkykyjohtamisessa on halu löytää työkykyhaasteiden ratkaisemiseen keinoja arjen työssä. Työkykyriskien kartoitukseen on jo tiedot työnantajalla. Näitä tietoja voivat olla muun muassa sairaspoissaolopäivien määrä tai työtyytyväisyys- tai henkilöstökyselyjen tulokset.
Työkykyä uhkaavien riskien arvioinnin avulla voidaan niitä ennakoida ja hallita. Näin työntekijät tulevat kuulluksi ja kokevat työnsä itselleen merkitykselliseksi. Näin voidaan vähentää työnaiheuttamaa kuormitusta, uupumusta ja mielenterveyden ongelmia.
Myös johdon ja esihenkilöiden jaksamisen huomioiminen on tärkeää, jotta yrityksen toiminta pysyy hyvin organisoituna ja työn hallinta on mahdollista.
Työkykyriskien arvioinnissa on hyvä painottaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja haasteiden ilmetessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toimenpiteisiin ryhtymistä.
Jo lyhytaikainenkin sairauspoissaolo voi ennakoida pitempää työkyvyttömyysjaksoa. Näin ollen ennakointi ja varhainen reagoiminen työkykyhaasteiden ilmetessä merkitsee kustannussäätöjä pitemmällä tähtäimellä.
Tämä vaatii työpaikan kaikilta osapuolilta, niin työantajan kuin työntekijäpuolen, sitoutumista ja halua pysähtyä asioiden äärelle yhdessä keskustelemaan työssä esille tulleista terveyttä ja toimintakykyä haastavista tekijöistä. Nämä tilanteet ovat usein ratkaistavissa, koska on kyse toisten ihmisten kuuntelemisesta ja työhön liittyvien perusasioiden tarkastelusta.
