Kuvassa joenrantaan laskeutuvat portaat

Vuosi 2021 lähenee loppuaan ja on aika paketoida kulunut vuosi. Uusi vuosi tekee tuloaan ja niin tekevät myös uudenvuodenlupauksetkin. Oletko sinä joskus tehnyt lupauksia itsellesi vuoden vaihtuessa, mutta mikään niistä lupauksista ei ole toteutunut? Lupaukset koskevat usein jotain elämäsi osa-aluetta, johon haluat muutoksia. Olet ehkä tyytymätön työhösi, ihmissuhteisiisi tai haluat pudottaa painoasi ja elää terveellisemmin kuin nyt tai mahdollisesti toivot uutta liikuntaharrastusta. Löytyykö sinun kaapistasi käyttämätön kuntosalikortti tai uintilippu? Miksi omaa elämää koskevien muutosten tekeminen on niin vaikeaa?  

Uudenvuodenlupaukset kumpuavat usein tarpeesta tehdä muutoksia jollakin omaa elämääsi koskevalla osa-alueella. Uudenvuodenlupausten tekeminen tarkoittaa muutosten tekemistä oman elämäsi suhteen. Näin ollen mitä tahansa lupausta voidaan tarkastella muutosvalmiuden käsitteen kautta. Muutosvalmiuden osa-alueita ovat muutostarve ja sitoutuminen muutokseen, tietoisuus itsestä ja ympäristöstä sekä vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Muutosvalmiuden taustalla tässä yhteydessä ovat mielenterveyskuntoutuksesta peräisin oleva kuntoutumisvalmiuden käsite, jota Peltomaa on lisensiaattityössään tutkinut.  

Muutostarve ja sitoutuminen muutokseen 

Lupauksen toteuttamisen vaikeus voi liittyä muutostarpeeseesi ja siihen sitoutumiseesi. Tarpeesi muutokseen voi vaihdella sen mukaan, kuinka tyytyväinen olet tämänhetkiseen elämäntilanteeseesi, ympäristöösi ja ihmissuhteisiisi. Muutostarve voi olla sisäinen tai ulkoinen. Ulkoinen paine voi myös synnyttää sisäisen muutostarpeen.  

Ulkoinen paine voi synnyttää sisäisen muutostarpeen tilanteessa, jossa esimerkiksi lääkäri (ulkoinen) toteaa veriarvojesi olevan alle viitearvojen ja sinun tulisi kiinnittää huomiota terveellisiin elämäntapoihin (sisäinen) esimerkiksi lisäämällä liikuntaa arkeesi. Ulkoinen muutostarve voi syntyä esimerkiksi sosiaalisen median luomista ulkonäköpaineista. Sisäinen tarve voi aiheutua myös omasta sisäisestä halusta huolehtia omasta terveydestä, koska meillä on vain tämä yksi elämä.  

Sitoutuminen muutokseen kertoo halukkuudestasi muuttaa tilannettasi. Sitoutumistasi voivat vahvistaa omat myönteiset odotuksesi tulevaisuudesta ja omat mahdollisuutesi vaikuttaa muutoksen suuntaan. Lisäksi muutokseen sitoutumiseesi voivat vaikuttaa saatavilla oleva tuen määrä, jota voivat antaa ympärillä olevat ihmiset ja verkostot tai erilaiset palvelut sekä taloudellinen tuki.  

Tietoisuus itsestä ja ympäristöstä  

Tietoisuus itsestä kertoo sinun arvoistasi ja mielenkiinnoistasi sekä tuntemuksistasi muutosprosessia kohtaan. Vahva itsetuntemus ennustaa onnistunutta muutosprosessia. Pohdi omia arvojasi ja valintojasi. Kumpuaako muutostarve ulkoisista tarpeistasi vai sinun sisäisestä halustasi muuttaa elämääsi jollakin osa-alueella? Pystytkö tekemään elämässäsi valintoja omien arvojesi mukaisesti vai ohjaavatko toimintatapojasi vanhat uskomukset itsestäsi?  

Muutosten tekeminen vaatii pysähtymistä oman elämän äärelle. Muuten ei ole tilaa eikä aikaa huomata ja havainnoida omia ajatuksia ja pinttyneitä toimintamalleja, jotka voivat olla peräisin jostakin aivan muualta kuin sinun arvoistasi. Tietoisuutta itsestä voi lisätä irtautumalla menneestä ja luopumalla turhasta tulevaisuudesta huolehtimisesta. Näiden huomioiden avulla voit muuttaa omaa elämääsi. Tietoisuus itsestä tarkoittaa myös omien vahvuuksien ja voimavarojen sekä kehitettävien osa-alueiden arvioimista. 

Tietoisuus ympäristöstä tarkoittaa tässä yhteydessä muun muassa niitä ympäristössä olevia tekijöitä, jotka voivat muodostua haasteiksi muutosprosessin kannalta. Lisäksi tietoisuus ympäristöstä sisältää ympäristöltä saatavan tuen ja niiden sisällön. Tietoisuus ympäristöstä sisältää muutosprosessia tukevia vaihtoehtoja, kuten taloudellinen tai psyykkinen tuki.  

Muutos voi herättää monenlaisia tunteita, kuten erilaisia pelkoja. Pelot voivat heikentää muutokseen sitoutumista, kuten epäonnistumisen tai arvostelun pelko. Muutoksen aiheuttamia pelkoja voi vähentää lisäämällä tietoisuutta itsestä kasvattamalla itseluottamusta. Itseluottamus parantuu muun muassa onnistumisten avulla, joita voi saada asettamalla itselleen riittävän pieniä tavoitteita ja näiden kautta voi tehdä pieniä saavutuksia sekä saada onnistumisen kokemuksia.

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot 

Onnistuneeseen muutoksen läpiviemiseen tarvitaan myös kykyä yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot kertovat siitä, miten ilmaisemme itseämme ja tarpeitamme sekä otamme kontaktia toisiin ihmisiin.  

Omien arvojesi mukaiset valinnat ja muutokset sinun elämässäsi vaikuttavat myös ympäristöösi ja siihen kuuluviin ihmisiin. On varauduttava ottamaan vastuu omista uusista toimintatavoista siten. Kun sinä muutat toimintaasi niin ympärillä olevat ihmiset reagoivat uusiin tilanteisiin omalla tavallaan. Osa reaktioista voi olla positiivisia ja kannustavia, kun taas osa reaktioista voi olla negatiivisia ja lannistavia.  

Stenvall ja Virtanen ovat luoneet vuonna 2007 mallinnuksen muutostilanteesta, jossa he mainitsevat vuorovaikutus- ja viestintätaitojen tarpeesta muutosprosessin aikana. Tässä mallinnuksessa on selkiyttämisen vaihe, jossa kirjoittajien mukaan vaaditaan ihmiseltä kykyä yhteistyöhön ja viestintään. Näitä taitoja vaaditaan, koska sinulla on tarve selvittä itsellesi oma osuutesi ja muiden lähipiirissäsi olijoiden osuus muutoksen onnistumisessa. 

Mihin asioihin haluat ja pystyt vaikuttamaan?

Muutoksen toteuttamisen vaikeus voi syntyä siitä, että ulkoisen paineen aiheuttamaan muutostarpeeseen voi olla vaikeampi sitoutua kuin sisäisestä tarpeesta kumpuavaan muutokseen. Sitoutuminen muutokseen riippuu siitä, kuinka merkityksellinen muutos elämässäsi on. Muutokseen on haastava sitoutua, ellei ole tietoinen itsestä ja ympäristön tarjoamasta tuesta, kuten omista arvoista ja taloudellista tilanteesta tai henkilöiden antamasta kannustuksesta. Muutokset omassa elämässäsi aiheuttavat muutoksia myös muiden elämään. 

Jos muutoksia tapahtuu elämässä useita yhtä aikaa, voi tilanne olla hallitsematon ja herättää ahdistusta. Muutoksen lähtökohta voi vaikuttaa mahdollisuuksiin sitoutua muutokseen. Tietoisuus itsestä ja ympäristön tarjoamista vaihtoehdoista kannustaa valitsemaan itselleen suunnan, jotka kohti lähteä kulkemaan. Muutokset vaativat tapahtuakseen myös vuorovaikutusta ympäristön ja lähipiirin kanssa. Lisäksi sinun tulee ottaa huomioon omat voimavarasi ja resurssit, jotka sinulla on käytettävissä niin fyysisesti, psyykkisesti kuin taloudellisestikin. 

Muutokseen liittyvät tekijät voivat olla asioita, joihin pystyt itse vaikuttamaan tai sitten asiat voivat tapahtua sinusta riippumattomien tekijöiden vuoksi. Silloin kannattaa keskittyä pohtimaan asioita, joita itsellä on mahdollisuus muuttaa ja jättää vähemmälle huolehtimiselle ne tekijät, joihin itse ei voi vaikuttaa. 

Muutosprosessiin sitoutuminen voi olla helpompaa, kun tiedostat omat arvosi ja asenteesi sekä saat kannustusta ympärillä olevilta ihmisiltä. Pystyt tekemään omien arvojesi mukaisia valintoja, jolloin muutos on sinulle merkityksellinen.  Sitoutumista muutokseen voi helpottaa se, että teet muutoksia riittävän pienillä askelilla ja riittävän pitkällä aikavälillä riippuen muutoksen laadusta.  

Terkuin Katja

Lähteet: 

Peltomaa, M. 2005. Kuntoutumisvalmius kokonaisvaltaisen mielenterveyskuntoutuksen suunnittelun perustana. Lapin yliopisto. Kuntouttavan sosiaalityön erikoisala. Lisensiaattityö. 
Stenvall, J. & Virtanen, P. 2007. Muutosta johtamassa. Helsinki: Edita Publishing Oy. 

Jaa blogikirjoitus:

Muita blogikirjoituksia